Energiakorjaukset: Avain energiansäästöön Euroopassa

Mikä energiahukka! Näin voisi kuvata sitä valtavaa energiamäärää, joka menetetään päivittäin rakennuksissa ja teollisuuslaitoksissa Euroopassa.

Numerot puhuvat puolestaan: Rakennukset EU:ssa vastaavat noin 40 prosentista kokonaisenergiankulutuksesta ja 36 prosentista kasvihuonekaasupäästöistä. Huolestuttavaa on myös se, että 85 % EU:n rakennuskannasta on rakennettu ennen vuotta 2000 – ja näistä 75 % on energiatehokkuudeltaan heikkoja. Toisin sanoen ne eivät ole energiatehokkaita.

Onneksi tämä haaste on ratkaistavissa – ja EU on asettanut sen etusijalle.

Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino energiankulutuksen vähentämiseksi ja EU:n tavoitteen saavuttamiseksi: päästötön rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä.

Nyt on aika lopettaa energian tuhlaaminen sekä rakennuksissa että teollisuudessa – ja ryhtyä toimiin.

Energiakorjauksilla voidaan ratkaista kolme keskeistä haastetta samanaikaisesti: energiakustannukset, päästöt ja asumisolosuhteet.

Noin 80 % EU:n kotitalouksien energiasta kuluu lämmitykseen, jäähdytykseen ja lämpimään veteen. Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen paremmalla eristyksellä tuo merkittäviä säästöjä, sillä mukavan sisälämpötilan ylläpitoon tarvitaan vähemmän energiaa. Ja kun energiantarve vähenee, vähenevät myös energiantuotantoon liittyvät päästöt.

Lisäksi energiakorjaukset parantavat sisäilman laatua ja asumismukavuutta. Hyvin eristetyt rakennukset pysyvät miellyttävän lämpiminä talvella ja viileinä kesällä. Kivivillaeristeet vaimentavat myös ääntä, mikä tekee asuinympäristöstä hiljaisemman ja viihtyisämmän.

Eristäminen ratkaisuna energiatehokkuuden parantamiseen erottuu edukseen. Eristäminen parantaa rakennusten energiatehokkuutta merkittävästi verrattuna moniin muihin menetelmiin, kuten uusiutuvan energian teknologioihin. Kivivillapohjainen eristys on usein kustannustehokkain tapa vähentää energiankulutusta ja pienentää energiakustannuksia.

Energiakorjauksissa kriittisimmät eristettävät alueet ovat katot ja ulkoseinät.

Lämmin ilma nousee ylöspäin, joten katot ovat merkittävä lämpöhäviön aiheuttaja kylmässä ilmastossa. Kuumassa ilmastossa ne puolestaan imevät eniten auringon lämpöä, mikä ilman asianmukaista eristystä johtaa rakennuksen nopeaan lämpenemiseen. Ulkoseinät muodostavat suuren pinta-alan, joten niiden eristäminen on keskeistä lämmönhukan vähentämisessä.

Ulkoseinien eristyksen uusiminen tehdään usein julkisivuremontin yhteydessä, mutta se ei ole välttämätöntä. OC Paroc on kehittänyt ratkaisuja, joissa lisäeristys asennetaan olemassa olevan julkisivurakenteen päälle.

Talotekniikan järjestelmien, kuten LVI-järjestelmien, asianmukainen eristäminen korjausten yhteydessä vähentää lämpövuotoja ja parantaa laitteiden suorituskykyä. Hyvin eristettynä LVI-järjestelmien ei tarvitse toimia yhtä kovalla teholla halutun lämpötilan ylläpitämiseksi. Hyvin eristetyt LVI-järjestelmät myös poistavat vedontunnetta ja epätasaisia lämpötiloja, mikä parantaa asumismukavuutta.

PAROC® kivivillaeristeet ovat kestävä, palonkestävä ja kosteudenkestävä valinta rakennusten, LVI-järjestelmien ja teollisuuden kohteisiin.

Kuten aiemmin todettiin, energiakorjausten tarve ulottuu rakennuksia pidemmälle. Monet EU:n teollisuuslaitokset ovat vanhentuneita ja vaativat kiireellisesti eristysten päivitystä.

European Industrial Insulation Foundationin (EiiF) tutkimuksen mukaan teollisten prosessien eristysjärjestelmien päivittäminen energialuokkaan C voisi vähentää teollisuuden energiakatoa jopa 88 %.

Teollisuuden eristysten parantaminen voisi säästää vuosittain yhtä paljon energiaa kuin yli 10 miljoonan kotitalouden kokonaiskulutus tai yli 20 miljoonan auton kulutus on.

Säästöpotentiaalista huolimatta investointien takaisinmaksuajat ovat yllättävän lyhyitä. Kertaluonteinen 50 000 euron investointi tekniseen eristykseen voi tuottaa jopa 250 000 euron säästöt energiakustannuksissa 10 vuoden aikana – keskimääräinen takaisinmaksuaika on alle kaksi vuotta. Luvut perustuvat 100 EiiF:n tekemään TIPCHECK-tarkastukseen, joissa arvioitiin teknisten eristeiden toimivuutta Euroopan teollisuuslaitoksissa.

Lähteet:

European Commission 
European Industrial Insulation Foundation (EiiF)
European Parliament