Tekniset eristeet ja energiatehokkuus – ilmastonmuutoksen unohdetut sankarit

Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet matalapäästöisen tai ilmastoneutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi vaikuttavat yritystoimintaan joka tasolla. Tämä on saanut eri toimialat laatimaan omat suunnitelmansa päästöjen vähentämiseksi, ja näiden suunnitelmien perustana ovat useimmiten digitalisaatio, sähköistyminen, materiaalitehokkuus ja kiertotalous. Mutta mikä on energiatehokkuuden rooli tässä kokonaisuudessa?

Energiatehokkuus on sijoitus toiveikkaaseen tulevaisuuteen

Energiatehokkuus on olennainen osa eristystä, mutta se jää liian usein muiden, ehkä modernimpina pidettyjen ilmastonmuutoksen torjuntakeinojen varjoon. Tämä on harmillista, sillä energiatehokkuuden parantaminen – esimerkiksi teknisen eristyksen avulla – on sekä tehokas että taloudellisesti järkevä tapa edistää vähähiilistä tulevaisuutta. Oikein toteutettu tekninen eristys vähentää rakennusten ja teollisten prosessien päästöjä koko niiden elinkaaren ajan.

Harmistuttavaa on myös se, että tekninen eristys nähdään yhä useammin vain ylläpitokustannuksena, ei energiatehokkuuteen tähtäävänä investointina. Alalla karsitaan eristyksestä ja sen laadusta kustannusten leikkaamiseksi, ja rakennuksia suunniteltaessa talotekniikalle jätetään usein niin vähän tilaa, ettei riittävää eristystä voida asentaa.

Tällainen lähestymistapa johtaa helposti tilapäisiin ratkaisuihin ja pitkällä aikavälillä ongelmiin. Lyhytnäköisillä säästöillä saavutettu etu menetetään nopeasti energiatehokkuudessa, kohonneissa huoltokustannuksissa ja teknisen käyttöiän lyhentymisessä – puhumattakaan ilmastovaikutuksista.

Laadukkaalla eristyksellä kohti vähähiilisyyttä

Energiavirtojen hallinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä teollisten prosessien tehokkuudessa ja suorituskyvyssä. Laadukas eristys on tehokas tapa parantaa prosessien energiatehokkuutta, ja se on investointi, jonka takaisinmaksuaika on hyvin lyhyt. Kustannussäästöt ja hyödyt, jotka pienentävät rakennusten käytön ympäristövaikutuksia, alkavat toteutua heti eristyksen asentamisen jälkeen. Ja mikä tärkeintä, tämä pätee energiamuodosta riippumatta.

Eristyksellä saavutetaan myös muita merkittäviä hyötyjä, kuten paloturvallisuuden parantaminen. Itse asiassa alalla olisi mielestäni tilaa jopa kiristää eristyksen asennusvaatimuksia. Lisäksi eristysratkaisuihin liittyvä päätöksenteko olisi hyvä pitää niiden asiantuntijoiden käsissä, jotka osaavat arvioida investointia kokonaisuutena huomioiden energiatehokkuuden parantamisen, elinkaari- ja ylläpitokustannusten pienentämisen sekä ympäristövaikutusten vähentämisen.

Teknisen eristyksen haasteet talotekniikassa

Talotekniikan eristyksellä tavoitellaan pitkälti samoja hyötyjä kuin teollisuudessa: laitteiden toiminnan luotettavuutta, energiatehokkuutta ja paloturvallisuutta. Samalla rakennuksiin pyritään luomaan miellyttävä ja terveellinen sisäilma. Kustannuspaineet ovat kuitenkin johtaneet tilanteeseen, jossa talotekniikan lisääntyessä ja kehittyessä rakennusten neliömäärät eivät kasva, jolloin laadukkaalle tekniselle eristykselle ei jää riittävästi tilaa. Tämän seurauksena osa hyödyistä jää saavuttamatta, olivatpa ne sitten paremmasta energiatehokkuudesta syntyvät kustannussäästöt tai ilmastohyödyt.

Eristeitä ja osaamista on saatavilla, mutta löytyykö tahtoa?