Kesätyöntekijästä kunnossapitoinsinööriksi

Vastavalmistunut diplomi-insinööri siirtyy vauhdikkaaseen kunnossapidon rooliin kivivillatehtaalla, jossa turvallisuus on päivittäinen toimintatapa, ei pelkkä iskulause. Owens Corning Parocilla nuorille annetaan vastuuta varhain, perehdytys on suunnitelmallista ja työ perustuu tiimityöhön – näiden avulla nuorista osaajista kasvaa vahvoja ammattilaisia.

Kun Oskari Tarkkila aloitti OC Parocin Paraisten tehtaalla, kyseessä oli alun perin kesätyö. Vuotta myöhemmin hän toimii kunnossapitoinsinöörinä OC Parocilla ja vastaa päivittäisen työn koordinoinnista, pidemmän aikavälin kunnossapito-ohjelmien suunnittelusta sekä ihmisten ja urakoitsijoiden ohjaamisesta vaativassa teollisuusympäristössä.

Tarkkila opiskeli kemiantekniikkaa Åbo Akademissa ja valmistui tänä keväänä. Hän aloitti yrityksessä edellisen vuoden toukokuussa ja teki diplomityönsä työn ohessa. Työssä tarkasteltiin käytännönläheisesti, miten eri säätöarvot vaikuttavat värähtelevien kiviannostelijoiden toimintaan.

”Olen tyytyväinen lopputulokseen. Tein sen työn ohella ja pysyin itselleni asettamassani aikataulussa”, hän kertoo.

Siirtymä opiskelijasta täysipäiväiseksi insinööriksi nopeutui tehtävien monipuolisuuden ansiosta. Kesän aikana hän toimi myös mekaanisen kunnossapidon ja sähkökunnossapidon esihenkilöiden sijaisena lomien aikana, mikä antoi laajan näkymän siihen, miten kunnossapitopäätökset vaikuttavat tuotantoon, turvallisuuteen ja resursointiin.

”Työhön kuuluu paljon ongelmanratkaisua sekä toimimista sähkö- ja mekaanisen kunnossapidon rajapinnassa. Välillä on omia projekteja, ja työpöydällä on samanaikaisesti hyvin erilaisia asioita”, Tarkkila kuvaa.

Hänen tehtäviinsä kuuluu päivittäisten töiden priorisointi, pitkän aikavälin suunnittelu, urakoitsijoiden perehdytys, turvallisuustuokioiden vetäminen sekä henkilöstöasioiden, kuten työvuorojen ja lomien, koordinointi. Suurimmaksi haasteeksi hän nostaa ennakoimattomuuden: laiterikot, jotka muuttavat suunnitelmia ja vaativat nopeita mutta harkittuja päätöksiä. Juuri nämä tilanteet tekevät työstä myös palkitsevinta.

”Suurimmat haasteet liittyvät yllättäviin konerikkoihin. Olemme kuitenkin varautuneita ja pystymme reagoimaan niin, että tuotanto saadaan taas käyntiin. On todella palkitsevaa, kun vika saadaan korjattua”, hän sanoo.

Tarkkilalle jyrkin oppimiskäyrä on ollut enemmän henkinen kuin tekninen: kyky pysyä rauhallisena useiden samanaikaisten asioiden keskellä.

”Kyse on siitä, että samaan aikaan on paljon meneillään ja silti täytyy säilyttää maltti paineen alla”, hän kertoo.
 

Turvallisuus etusijalla

OC Parocilla paineen vastapainona toimii selkeä arvohierarkia. Turvallisuutta ei käsitellä erillisenä ohjelmana, vaan se on osa päivittäistä tekemistä ja sitä vahvistetaan jatkuvasti. Tarkkilan mukaan turvallisuuskulttuuri on asia, jota täytyy aktiivisesti rakentaa, sillä se ei synny itsestään.

”Turvallisuus on aina ykkönen, mutta se ei tapahdu itsestään. Se vaatii jatkuvaa työtä. Emme ole koskaan niin kiireisiä, että tinkisimme turvallisuudesta. Tärkeintä on, että kaikki pääsevät hyväkuntoisina takaisin kotiin”, hän sanoo.

Toimintaympäristö tekee tästä ajattelutavasta välttämättömän. Yli sadan työntekijän kivivillatehdaalla on raskasta liikennettä, nostotöitä, kuumia pintoja ja monimutkaisia laitteistoja - olosuhteet, jotka vaativat jatkuvaa tilannetietoisuutta. Tarkkila toteaa, että monet yleisissä turvallisuuskoulutuksissa käsitellyt riskit esiintyvät tällaisessa ympäristössä yhtä aikaa, mikä korostaa kurinalaisen toiminnan ja selkeiden käytäntöjen merkitystä.

Kunnossapidossa osaaminen perustuu tiimityöhön ja sitä täydennetään käyttämällä urakoitsijoita. Tehtaan mekaanisen kunnossapidon tiimiin kuuluu päivävuorossa työskenteleviä mekaanikkoja ja prosessiasentajia, joita tukevat muun muassa varastonhoitaja, sähkökunnossapidon asiantuntija sekä kunnossapidon johto. Urakoitsijoita käytetään joko lisäresurssina tai erikoisosaamista vaativiin tehtäviin. Nuorelle insinöörille tämä tarkoittaa sitä, että johtamista opitaan varhain erilaisissa ryhmissä – omasta henkilöstöstä vuorotyössä toimiviin rooleihin ja ulkoisiin kumppaneihin.

Koska Paroc on osa kansainvälistä Owens Corning -konsernia, osaamisen jakaminen ulottuu yksittäistä tehdasta laajemmalle. Tarkkilan mukaan yhteistyö muiden tehtaiden kanssa on aktiivista, erityisesti ongelmanratkaisutilanteissa. Jos jokin järjestelmä ei toimi optimaalisesti yhdessä paikassa, otetaan yhteyttä kollegoihin muualla ja selvitetään, miten vastaavat tilanteet on siellä ratkaistu. Tiedonvaihto on usein tapauskohtaista, mutta muodostaa verkoston hyvin toimivien käytäntöjen leviämiseen.

HR:n näkökulmasta perehdytys ja uran alkuvaiheen kehitys on suunniteltu paikallisiksi ja käytännönläheisiksi, ja se on linjassa koko yhtiön periaatteiden kanssa. HR Generalist Tuovi Helin kertoo, että uudet työntekijät koulutetaan pääosin paikallisesti, koska kunkin toimipaikan tarpeet tunnetaan parhaiten paikan päällä.

”Perehdytys tapahtuu pääasiassa paikallisesti. Turvallisuus on ykkösasia, ja varmistamme, että työntekijät tuntevat toimintaympäristön ja turvalliset työtavat”, Helin sanoo.
 

Arjen mentorointi ja työn seuraaminen

Kesätyöntekijöiden perehdytys perustuu tiimimalliin: esihenkilö vastaa kokonaisuudesta ja kokenut kollega toimii päivittäisenä mentorina. Uudet työntekijät seuraavat aluksi työtä läheltä ja siirtyvät vähitellen itsenäisempään tekemiseen. Palautetta kerätään jatkuvasti, jotta kehityskohteet tunnistetaan ja prosessia voidaan parantaa.

”Keräämme palautetta jatkuvasti sekä perehdytettävältä että perehdyttäjältä, jotta näemme, mikä toimii ja missä tarvitaan lisää tukea”, Helin kertoo.

Kesärekrytointi on myös strateginen rekrytointikanava. Helinin mukaan Paraisten tehtaalle palkataan tyypillisesti yli kymmenen kesätyöntekijää vuosittain, joista yksi tai kaksi kunnossapitoon. Yritys hyödyntää omia urasivujaan, LinkedIniä ja yliopistojen rekrytointitilaisuuksia tavoittaakseen hakijat. Kiinnostus on ollut vahvaa.

”Hakijoita on ollut hyvin, ja olemme tavoittaneet haluamamme kohderyhmät”, Helin sanoo.

Alalla, jossa luotettavuus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä, nuoren insinöörin nopea siirtymä kesätyöstä keskeiseen koordinoivaan rooliin kuvastaa laajempaa ilmiötä. Kunnossapito-organisaatiot voivat houkutella ja sitouttaa uusia osaajia tarjoamalla merkityksellistä vastuuta, jäsenneltyä perehdytystä ja kulttuurin, jossa turvallisuus on yhteinen, päivittäinen toimintatapa – ei pelkkä vaatimus täytettäväksi.