This is a cache of https://www.paroc.com/fi-fi/article/behind-the-numbers-how-sustainable-is-stone-wool. It is a snapshot of the page as it appeared on 2026-02-22T03:45:01.076+0000.
Numeroiden takana – kuinka vastuullista kivivilla on? | Paroc Artikkeli
Paroc
Lähikuva kivivillasta

Numeroiden takana – kuinka vastuullista kivivilla on?

Kirjoittanut Paroc•Julkaisupäivä 2020-12-10

Päivitetty 2025-12-17

Rakennukset ovat suurimpia energiankulutuksen ja päästöjen aiheuttajia sekä rakennusvaiheessa että käytön aikana. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä isoimmat paukut kannattaakin keskittää rakennuksiin.1 Tepsiviä keinoja haasteen selättämiseen on löydettävä pikaisesti, ja tässä kohtaa kivivilla astuu kuvaan.

Miten tämä kestävä materiaali parantaa rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ja miten sitä kehitetään entistä paremmaksi? Tässä artikkelissa pureudutaan kivivillaan liittyviin lukuihin, jotka kertovat kivivillan vaikutuksista ja hyödyistä sekä jatkuvista innovaatioista sen ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi.

Rakennetun ympäristön energia- ja päästöhaasteet

Euroopan komissio on arvioinut, että rakennukset haukkaavat EU-alueella noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja tuottavat yli kolmasosan energiaan liittyvistä kasvihuonepäästöistä.1 Rakennusalan etujärjestö Rakennusteollisuus on arvioinut, että Suomessa rakennettu ympäristö tuottaa vuosittain 9,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia – huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi liikennesektori.2

Tästä energiasta leijonanosa, 80 prosenttia, käytetään lämmitykseen, jäähdytykseen ja kuuman veden tuottamiseen. Lisäksi Euroopan komissio on arvioinut, että 85 prosenttia EU-alueen rakennuksista on rakennettu yli 20 vuotta sitten, jolloin energiatehokkuusstandardit olivat nykyistä väljempiä.1 Tämän seurauksena miljoonien talojen katon ja seinien läpi virtaa lämpöä harakoille.

Jos rakennukset olisi eristetty paremmin, ne kuluttaisivat vähemmän energiaa ja tuottaisivat vähemmän päästöjä.

EU:n tavoitteet ilmastoneutraalin rakennetun ympäristön saavuttamiseksi

EU haluaa keinon mitata yhteisiä pyrkimyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joten se on asettanut tavoitteeksi, että Eurooppa on maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuonna 2050. Vuoteen 2030 mennessä päästöt on tarkoitus vähintään puolittaa. Siihen tavoitteeseen myös Owens Corning Paroc on sitoutunut.

EU on pannut merkille rakennussektorin merkityksen näiden tavoitteiden saavuttamisessa, joten se on laatinut erityisiä strategioita rakennusten päästöjen vähentämiseksi. EU-komissio julkistikin lokakuussa 2020 mittavan Renovation Wave -strategian, jonka tavoitteena on tuplata nykyinen remontointitahti ja muun muassa varmistaa, että remontit johtavat energiatehokkaampiin rakennuksiin. 

EU on luonut lainsäädäntökehyksen, johon sisältyvät uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) sekä energiatehokkuusdirektiivi (EED). Lainsäädäntökehyksen tavoitteena on tehdä rakennuskannasta erittäin energiatehokas ja vähentää sen hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi lainsäädäntökehyksellä pyritään luomaan vakaa ympäristö investointipäätöksille ja antamaan kuluttajille ja yrityksille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja energian ja rahan säästämiseksi.1

Päästöjen vähentäminen tehokkaalla eristyksellä

Onneksi osa ratkaisun avaimista on jo olemassa: vanhojen rakennusten remontointi ja eristysten uusiminen nykyvaatimusten tasolle laadukkailla, kestävillä eristeillä. 

Eristyksen ympäristövaikutusten keskeinen mittari on suhdeluku 1:200. Euroopan eristevalmistajien yhdistyksen Euriman tekemän tutkimuksen mukaan jokaista mineraalivillaeristeen valmistuksessa syntyvää hiilidioksiditonnia kohti säästyy noin 200 tonnia hiilidioksidipäästöjä 50 vuoden aikana rakennusten pienentyneen energiankulutuksen ansiosta.3 Tämä johtuu siitä, että mineraalivilla muodostaa rakennuksen seiniin ja kattoihin ilmastosuojan, joka radikaalisti vähentää lämmitykseen, viilennykseen ja käyttöön vaadittavaa energiaa.

Nämä merkittävät vaikutukset osoittavat, että eristys voi olla avainasemassa rakennetun ympäristön kokonaishiilipäästöjen vähentämisessä.

Hyvä uutinen on, että uusissa ja viime vuosina rakennetuissa taloissa tilanne on jo erittäin hyvä. Monissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, uusien talojen pitää täyttää tiukat energiatehokkuuden ehdot.

Miksi valita mineraalivilla?

Mineraalivilla, kuten PAROC-kivivilla, on Euroopan käytetyin eristemateriaali.

Owens Corning Parocin tuotteisiin luotetaan, koska ne ovat palon- ja kosteudenkestäviä sekä ääntä vaimentavia. Lisäksi PAROC-tuotteiden viitteellinen suunniteltu käyttöikä vastaa rakennuksen viitteellistä suunniteltua käyttöikää*, mikä tekee PAROC-kvivillasta kestävän eristemateriaalin.

”Kivivilla on erinomainen eriste, joka tekee rakennuksista paitsi erittäin energiatehokkaita, myös palonkestäviä”, toteaa ruotsalaisen mineraalivillateollisuuden etujärjestön Swedisolin toimitusjohtaja Mats Björs.

Lisäksi PAROC-kivivilla voidaan kierrättää uusiksi kivivillatuotteiksi ja leikkausjätteet voidaan silputa puhallusvillaksi. Kivivillamateriaali voidaan myös jauhaa ja käyttää suoraan raaka-aineena uuden kivivillan valmistukseen.

Jokainen PAROC®-eristelevy pienentää rakennusten energiankulutusta ja vähentää siten osaltaan hiilidioksidipäästöjä.

*Lisätietoja tuotekohtaisissa suoritustasoilmoituksesta (DoP).

OC Paroc käärii hihansa jalanjälkensä minimoimiseksi

Kivivillan etuna on rakennusten energiatehokkuuden paraneminen, mutta sen valmistus aiheuttaa luonnollisesti joitakin päästöjä. Tuotantoprosessista syntyvän hiilidioksidin määrän ilmaisee suhdeluvun 1:200 luku 1. Tarvitseeko tuotantopäästöistä edes välittää, kun edut niin moninkertaisesti peittoavat haitat?

”Tarvitsee tietysti”, sanoo Owens Corning Insulation Europen ja Parocin vastuullisuusjohtaja Beatrice Hallén.

Kivivillan valmistus vaatii energiaa, joka tuotantoteknologiasta riippuen aiheuttaa hiilidioksidipäätöjä. Koko rakennuksen hiilijalanjälkeen suhteutettuna eristemateriaalien vaikutus on hyvin rajallinen, mutta OC Paroc haluaa silti saada numerot alas.

”Kun saamme puolitettua ykkösen, kivivillaeristeen valmistuksen ja säästettyjen päästöjen suhdeluku muuttuu jo muotoon 1:400.”. Teemme koko ajan lujasti töitä muokataksemme omasta valmistusprosessistamme mahdollisimman vähäpäästöisen. Uskomme, että jokaisella teolla on merkitystä kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.”

Mitä sitten tarvitaan, että mineraalivillan valmistukseen liittyvät päästöt saadaan ensin puolitettua ja lopulta vähennettyä minimiin? 

Mats Björsin mukaan se edellyttää ennen kaikkea panostuksia uuteen teknologiaan ja kiertotalouteen.

OC Paroc Sustainability Leader Beatrice Hallén
Jaa artikkeli: